Entisten Wiksbergin kartanon alueen asukkaiden muistelutapaaminen Taidevintillä

  

MUISTELUTAPAAMINEN WIKSBERGIN TAIDEVINTILLÄ

 

 

Wiksbergin kartanon vanhan talousrakennuksen korjaus ja Taidevintin avaaminen herättivät alueella asuneiden vanhat muistot henkiin. Monet Taidevintillä käyneet muistelivat aikaa, jolloin talousrakennuksessa asui useita lapsiperheitä. Myös Wiksbergin kartanossa joskus asuneet kertoivat muistoistaan. 

 

Ritva Aho on kertonut omasta lapsuudestaan 1960-luvun alussa Viksberginmäellä, jossa asui paljon lapsiperheitä pienissä taloissa lähellä nykyistä Vikspirttiä. taloilla oli hauskoja nimiä: Kurala, Tyttötalo, Kanslia, Vanhaintalo, Pakari ja Senaatti. Asukkailla oli vahva yhteishenki, ja mäellä järjestettiin myös kesäjuhlia.

 

Wiksbergin kartanon viljelypalstat päättikin kutsua kaikki aikoinaan kartanon alueella ja Viksberginmäellä asuneet muistelupäivään 15.7.25 klo 13 Wiksbergin Taidevintille, Kuivakorventie 2, Forssa. Samaan aikaan tilassa on valokuvataiteilija Martti Jämsän valokuvanäyttely, johon kävijät voivat samalla tutustua. 

 

Kahvitarjoilu!

 

Tervetuloa jakamaan muistojasi ja mahdollisesti näyttämään kuviasi Taidevintille!

 

 

 

Wiksbergin kartanon entinen talousrakennus. Kuva: Forssan museo

Kesäjuhlat Viksberginmäessä 1959. Kuva: Ritva Ahon kokoelma.

 

 

Valokuvataiteilija Martti Jämsän Nostalgia-valokuvanäyttely Wiksbergin Taidevintillä

 

 Kuva: Valkovuokko, Martti Jämsä

 

Aikakautemme yksi merkittävimmistä valokuvataitelijoista Martti Jämsä (s. 1959 Jokioinen) on valinnut Wiksbergin Taidevintin näyttelynsä valokuvat valokuvakirjoistaan, ensimmäisestä Niin kauan kuin riittää (1982) viimeisimpään Helsinki, jota ehkä et ole huomannut (2022). Jämsä työskentelee vanhoilla analogisilla kameroilla, mitä yksinkertaisempi sen parempi. Hän säätää aukon ja ajan manuaalisesti, kuten myös etäisyyden. Vain erillinen valotusmittari tarvitsee sähköä.

   Martti Jämsä kehittää filmit itse ja vedostaa valokuvat – seleenitoonatut hopeagelatiinivedokset – omassa pimiössään. Kehystyksenkin hän tekee itse työhuoneellaan. Jämsä käyttää happovapaita pahveja, puukehyksiä ja museolasia, pyrkien kuvien mahdollisimman pitkään käyttöikään. Hän pitää itseään käsityöläisenä.

   Snap shot -kirjassa (2014) Jämsä kirjoittaa: ”Toivon tämän kirjan olevan kuin lapsen aarrelaatikko, joka sisältää vaivalla ja työllä hankittuja erikoisuuksia sekä sattumalta eteen osuneita löytöjä – tai kuin minulle niin rakas hyllyn perukoille unohtunut pölyinen perhoskokoelma.”

   Jämsä toivoo, että yllä oleva luonnehdinta sopii myös näyttelyn valokuviin. Ainakin näyttelyn valokuvat ovat mustavalkoisia. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä eri puolilla Suomea ja julkaissut kaksikymmentä valokuvakirjaa.

   Näyttelyä voi hyvin pitää retrospektiivinä. Ensimmäisen kameran Jämsä sai rippilahjaksi 50 vuotta sitten. Vuonna 2024 hän sai ylimääräisen taiteilijaeläkkeen. Siksi valokuvataiteilija Martti Jämsä innostui valitsemaan näyttelyn valokuvia koko uran ajalta.

 

Valokuvataiteilija Martti Jämsän retrospektiivinen valokuvanäyttely Nostalgia Wiksbergin Taidevintissä 3.-20.7.2025 to-su klo 11-17. Avajaiset ke 2.7. klo 17-19.

 

 

Näyttelykesä 2025 avattu!

Wiksbergin Taidevintin kesäkauden 2025 ensimmäisen taidenäyttelyn avajaisia vietettiin 4.6.25.

Ohessa näyttelyn kokoajan Kati Kivimäen näyttelytiedote ja tunnelmia avajaisista.

     Museonjohtaja Kati Kivimäki esittelemässä näyttelyä. Kuva: Arja Kanerva

       Kuva: Arja Kanerva

      Kuva: Arja Kanerva

     Kuva: Arja Kanerva

Aikamatka 1970-luvulle - Taidetta Forssan kaupungin kokoelmista 

Wiksbergin Taidevintti, Kuivakorventie, Forssa 

Avoinna 5.-29.6.2025 to-su 11-17 

(poikkeukset: la 7.6. suljetaan klo 15, jolloin alkaa pääsymaksullinen tukikonsertti; juhannusviikolla suljettu)

Opastukset: 

Torstaina 5.6. klo 13  

Torstaina 12.6. klo 13

 

Vapaa pääsy

 

***

Kun Wiksbergin Viljelypalstat ry:n puheenjohtaja Ilppo Aaltonen viime joulukuussa pyysi näyttelyä kaupungin kokoelmista Taidevintille, tiesin heti, että teeman on pakko olla 1970-luku. 1970-luvulla luotiin ne toimintatavat, joita nykypäivän kulttuurikeskustelussa kaivataan. Toivon, että näyttely herättää ymmärrystä muutoksesta, jonka olemme eläneet 50 vuoden aikana, ja toivottavasti myös ajatuksia siihen, miten voisimme rakentaa tulevaisuutta.

 

Forssalle 1970-luku oli kasvun aikaa. Tekstiilitehtaiden ateljee oli suurimmillaan ja rakennusteollisuus kukoisti. Rakennussuojelun periaatteet luotiin valtiotasolla ja Kalliomäki sai suojelukaavan. 1970-luku enteili kansainvälistyvää ja teknistyvää 1980-lukua, mutta juuret olivat vielä sotien jälkeisessä maaseutu-Suomessa. Suomi oli kaupungistunut hurjaa vauhtia ja maailmalla Vietnamin sota saatiin vihdoin päättymään.  Taiteen tukijärjestelmiä luotiin osaksi hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, ja yleinen taidemyönteisyys näkyi myös Forssassa. 

Forssan uudet koulut, vanhainkoti ja kaupungintalo tarvitsivat taidetta sisustukseen.  1970-luvun lopulla kaupungin kokoelmissa olikin jo puolet nykyisestä teosmäärästä.

Miten tämä kaikki näkyi forssalaisessa taiteessa? Taiteeseen ikuistui se, mikä sen ajan kokemusmaailmassa oli riipaisevaa, puhuttavaa, kaunista, arvokasta tai merkillepantavaa. Tekniset innovaatiot, kuten uudenlaiset kopiointimenetelmät, näkyivät myös ajan taiteessa. 

Näyttelyssä on teoksia taiteilijoilta Pentti Hammarberg (1930-1991), Väinö Merilä (1921-84), Eero Salo(1927-2020), Olavi Vaarula (1927-1989), Kari Juhani Tolonen (1945-2004), Reino Vihinen (1928-2018) ja norjalainen Morten Krogh (s. 1937). 

Tervetuloa!

Kati Kivimäki, näyttelyn kokoaja

Lisätietoja näyttelystä: p. 040-181 6263, kati.kivimaki@forssa.fi